Ra­port­ti Ah­ve­nan­maal­ta

Ahvenanmaa tutuksi esperanton avulla

Vuoden 2012 syyskuun puolivälin myrskyisenä perjantaina Suomesta ja Ruotsista matkasi nelisenkymmentä esperanton harrastajaa Ahvenanmaalle Suomen Esperantoliiton syyspäiville. Matkailu ja yhdessäolo ovat perinteisesti syyspäivien keskiössä ja kaikki tapahtuu esperanton kielellä. Syyspäiville ovat tervetulleita niin esperantoa taitavat ja kuin kielestä kiinnostuneet. Ruotsalaisten lisäksi mukana oli muita ulkomaalaisia: viisi äidinkieltä ja yhteisenä kielenä esperanto. Viikonlopun aikana ahvenanmaalaiset saivat kuulla esperantoa kaduilla, kahviloissa ja retkillämme. Tutun tuntuinen kieli herätti kiinnostusta ja muutama sana jopa tarttui muistoksi vierailustamme.

Syyspäivien avajaiset olivat Maarianhaminan itsehallintotalossa (Självstyrelsegården). Maakuntapäivien, parlamentin istuntosalissa näimme Ahvenanmaan itsehallintoa esittelevän filmin, jonka Anna Ritamäki-Sjöstrand tulkkasi esperantoksi. Hän on suorittanut korkeimman tason esperantotutkinnon ja puhuu esperantoa nelivuotiaan Sigrid-tyttärensä kanssa. Anna työskentelee Ahvenanmaan maakuntahallituksen lakien valmistelussa. Annan johdolla tutustuimme parlamenttitaloon. Annan selkeä selostus sai kaarevien käytävien seinämaalaukset elämään. Myös valokuvat antoivat tuntumaa Ahvenanmaan monivaiheiseen historiaan ja elämänmuotoon.

Ahvenanmaan monet kasvot

Lauantaipäivä valkeni aurinkoisena ja enteili miellyttävää kiertoajelua maanteillä ja losseilla. Hammarlandissa on runsaasti muinaismuistoja kivikaudelta asti. Historiallinen postitie Ahvenanmaalta Tukholmaan ja Turkuun kulki Ruotsin postilaitoksen perustamisesta 1638 lähtien. Urheiden postin viejien muistoa kunnioittaa Eckerön rannalle vuonna 1946 pystytetty muistokivi.
Matkan aikana kuulimme saariston postiseutuperinteestä ja nykypäivästä. Ahvenanmaan omenat ja perunalastut tiedetään, mutta myös niittyjen lammaslaumat, valkoiset lehmät ja vesiväylien laivat antoivat viitettä tämän päivän elinkeinoista.

Kastelholman linnassa riitti mielenkiintoisia sokkeloita ja portaita kavuttavaksi.
Ulkoilmamuseon Jan Karlsgården pihapiiriä elävöittivät puusta veistetyt kotieläimet.
Lounastauko ulkoilmamuseon likellä sijaitsevassa ravintolassa (Jan Karlsgårdens Wärdshus) toi yllätyksen. Televisiosta tuttu lupsakka, maineikas kokki Mikael Björklund esitteli meille valmistamansa lounaan antimet: kookkaiden lihapullien höysteet, mustan leivän ja Ahvenanmaan pannukakun.

Bomarsundin rauniot palauttivat mieleen Krimin sodan ja tutun laulun Oolannin sodasta.
Simskälassa vierailimme kirjailija Anni Blomqvistin kotimuseossa. Siellä Ann-Gerd Steinby, talossa asunut kirjailija hänkin, kertoi Blomqvistin elämästä (1909-1990) ja kirjallisuudesta. Bussimatkalla Esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström luki näytteitä Anni Blomqvistin kirjasta ja esitteli Myrskyluodon Maija -filmin tunnusmusiikin säveltäneen Lasse Mårtensonin tuotantoa.

Majapaikassa nautitun illallisen yhteydessä oli pieni seremonia. Kesäkuun alussa Helsingin Pengersalissa pidetyn maailmanlaajuisen kirjallisen esperantotutkinnon suorittaneet saivat todistuksensa. Ilta sujui päivän aikana otettujen valokuvien myötä nähtävyyksiä muistellen ja Anna Ritamäki-Sjöstrandin ohjaamaan sanaleikkiin osallistuen.

Sunnuntaina ehdimme vielä tutustua omin päin kaupunkiin ja vierailla merenkulkumuseossa ja Pommern-laivassa.

Ahvenanmaan luonto ja ystävälliset ihmiset ihastuttivat. Saikohan moni muukin saman kimmokkeen kuin Anita Dagmarsdotter. Hän on aina haaveillut polkupyöräretkestä Ahvenanmaalla ja tuli nyt yhä vakuuttuneemmaksi, että tuon hankkeen hän vielä toteuttaa. Tapasin Anitan viimeksi vuonna 1994 näkövammaisten esperantokongressissa Kaukasiassa.

Ritva Sabelli

Kuva Sakari Kauppinen
Viisi äidinkieltä ja yhteinen kieli esperanto - Simskälan venevajalla Robert Bogenschneider,
Asta Torpo, Paulo Branco, Anita Dagmarsdotter, Keith Uber,